Pilvenveikot

[hannipe]

Seitsemänkymmentä luvulla lentäneet muistavat varmaan Rautiaisen Kaitsun. Hän on siirtynyt varjolentolaivueeseen 63 ikäisenä . Kaitsu jäi mieleeni rauhallisena , hymyilevänä kaverina . Rip Kaitsu

[Juha Ritari]

Eino Rantanen in memoriam

Eino Rantanen (18.1.1929 Iitti – 12.5.2021 Iitti) aloitti lentotouhut v 1946 Utissa 1-paikkaisella Grunay 9-liitokoneella Kilyn edeltäjän Kouvolan Purjelentokerhon riveissä. Kesällä hän sai suoritettua molemmat alkeistutkinnot A:n ja B:n käsittäen autohinauksilla 50 lentoa ja lentoaikaa yhteensä 18 minuuttia 40 sekuntia. Alkeiskoulutukseen kuuluvat laskeutumiset tehtiin tuolloin hinauksesta suoraan eteen niin kuin mäkihyppääjätkin tekevät. Rauhansopimuksen mukaan Ilmapuolustusliitto lakkautettiin 1948 ja samalla sen alayhdistyksenä ollut Kouvolan Purjelentokerho. Eikalle tuli aika tehdä bisnestä autonosturialalla mutta 1970 veri veti taivaalle. Moottorilentokurssi 1970 Utissa, mopukelpuutus Wredebyssä ja pian oli vuorossa helikopteriyksityislentäjän lupakirja omalla Hughes 300-kopterilla. Lentokokemusta kertyi myös jonkin verran nykyaikaisilla purjekoneilla Selänpäässä opettajana Markku Kuittinen. Jossakin välissä hänen osaomisteisesta Cora 200- ultrakevyestä tuli joksikin aikaa Eikan mielikone. Purjelento jäi pian liian aikaa vievänä taka-alalle mutta Eikka lenteli ihan tunteella RF-4 Tuulialla, OH-FIJ/OH-390, jonka kotikenttä vuodesta 1972 vuoteen 2009 oli Selänpää Eikan ja muutaman muun porukkaan kuuluneen omistaessa koneen. Se oli koko tuon ajan Kilyn jäsenten käytettävissä. Viimeinen lento sillä ja Eikalla oli Tuulian myynnin jälkeinen siirtolento Saveron peltokentältä Vesivehmaalle syyskuussa 2011. Eikalle kertyi kokemusta moottorilentokoneilla noin 200, helikopterilla 115 tuntia ja pelkästään Tuulialla enimmäkseen matkalentoja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Latviassa vuodesta 1972 lähtien yli 1000 tuntia. Eikka ja Tuulia olivat erottamattomat lähes 40 vuotta. Eikan ensimmäisen ja viimeisen yksinlennon väli oli yli 60 vuotta. Muutama pakkolasku ja tiukka tilanne kuuluivat kokemuksiin. Tosi tiukalle menivät bensat Tuulialla Norjassa matkalla Lofooteilta Bodöhön laskun jälkeisen rullauksen asematasolle jäädessä puolitiehen bensan loputtua.

[Juha Ritari]

Heikki Rokka in memoriam

s. 9.7.1930 Terijoki - k. 17.11.2022 Kouvola

Heikki Rokka toimi Kilyn purjelennonopettajana 1960-luvulla. Kesäkuun 3. päivänä 1962 "Hese" siirtolensi Ka-6CR Rhönsegler OH-RSF -koneen, myöhemmin OH-220, Utista Selänpään lentokentälle. Näin pääsi Kilyn purjelentotoiminta alkuun Selänpäässä. Karjalan Lennoston tukikohdassa Utissa sotilastoiminta alkoi vilkastua ja siellä toimineille purjelentokerhoille tuli häätö. Inkeroisten Ilmailukerho hajaantui Wredebyhyn ja Kouvolan Ilmailuyhdistys Selänpäähän, jossa kerholaiset olivat jo pari kuukautta ehtineet valmistella entistä sotakenttää omaa toimintaansa varten. Myöhäisestä aloituksesta ja vain kahdella koneella operoinnista huolimatta kertyi ensimmäisenä vuonna tilastoihin 800 starttia. ”Hese” toimi ainoana lennonopettajana tämän kirjoittajan purjelentokurssilla vuonna 1967, jolloin koulukoneena oli K-7 Rhönadler OH-KKG, myöhemmin OH-253. Meitä oli neljä oppilasta, joista kaksi jäi pysyvästi ilmailualalle. Lahtisen Artosta muun muassa tuli liikennelentäjä. ”Hese” teki elämäntyönsä Kouvolan Sanomien palveluksessa. Tuolloin 1960-luvulla hän toimi latojana Kouvolan keskustassa sijainneessa KS:n painotalossa ja jäi eläkkeelle tuotantopäällikkönä. Usein "Hese" kuskasi meidät lentopäiväksi Selänpäähän Simca "tonnillaan”, joka sai autokansan keskuudessa lisänimen "pommi".

[Kimmo]

Seppo Karvinen soitti minulle tänä iltana ja kertoi suru-uutisen. Jorma Karvinen on poistunut keskuudestamme.

[Juha Ritari]

Viime viikolla 22.11. 2023 yhdistyksemme pitkäaikainen puuhamies Kari Lautala menehtyi sairastettuaan sitä ennen pitkään. Kari oli jo muutaman vuoden ajan vuodepotilaana hoitokoti Valkealakodissa.
Kari oli ensin vaativien lennokkien lennättäjä, siitä purjelentoon, moottoripurjelentoon ja ultrakeveisiin. Näissä kaikissa hän oli mukana myös koneiden osaomistajana. Moniosaajana hän oli mukana melkein kaikessa mikä vaati korjaamista, muun muassa vintturi sai hänen toimintakykyisyytensä aikana perusteellisen kausihuollon hänen pajassaan Saverolla. Tuuliaporukan valittaessa Selänpään kentän olevan vaikeasti saavutettavissa, perusti Kari oman lentopaikan mailleen Saverolla, jonne Tuulia niinkuin ultrakevyt Corakin siirrettiin. Kari Lautala oli syntynyt 4.3.1945.