Moi!
Lentokentällä norkoilu ei koskaan ole ollut mitenkään vastenmielistä, ja sitäpaitsi on kiva tavata muita kurssille osallistujia eli, jos ei tule mitään muita esteitä, niin eiköhän mekin kentälle ilmaannuta.
Ainoa asia mikä, koko koulutusputkessa on jäänyt hieman epäselväksi on ilmailuradion käyttämiseen tarvittava kelpuutus ja koulustus siihen. Ilmeisesti KILY:n teoriakurssilla on tarvittava tietopuolinen koulutus ja tentit, joiden perusteella voi hakea kelpuutusta viranomaiselta. Pitää vähän itse aktivoitua ja selvittää miten asia on hoidettu NIL:ssä.
Aiemmin mainostamistani simulaattoreista Silent Wingsistä on käännös myös Linuxille ja Mac:ille eli käyttöjärjestelmä ei ole este. Kokeilemaan vaan! Simulaattorilentämisessä oikeastaan ehdoton vaatimus on jonkinlainen joystick ja vielä mieluummin tarkoitusta varten tehdyt polkimet. Aluksi peräsimen ohjaukseen voi käyttää joystickissä olevaa kahvan kiertoa ja jarruna tietysti kaasukahvaa. Itselläni on tälläiset ohjaimet:
Tikku:
http://www.saitek.com/uk/prod/x52.htm
Polkimet:
http://www.saitek.com/uk/prod/rudder.htm
Ennen Joulua simulaattorilentäminen lähti vähän käsistä ja näpersimme virtuaaliohjaamorakennelman, jossa oli tarkoituksena saada lentoasento mahdollisimman todenmukaiseksi ja hallintalaitteet luonteviin paikkoihin. Tuloksena oheinen:
Näyttönä on töistä lainattu videotykki. Penkkinä on vanha ralliauton kuppipenkki jota kallistettiin taaksepäin. Polkimet nostettiin lattiasta ylös vastaamaan oikeaa lentoasentoa. Kuvan keskellä vasemmalla olevaa webbikameraa käytetään päänseurantasysteemiin, jossa kuva kääntyy pään mukana. Vaikka koko hökötys näyttää aika itä-eurooppalaiselta, niin se voittaa mennen tullen tietokoneen ruudun ääressä kyyhöttämisen.
Ei tuolla perstuntuman puutteen takia varmaan ole paljon tekemistä oikean lentämisen kanssa mutta erilaisia menetelmiä sillä on helppo treenata. Esimerkiksi laskukierroksia erilaisissa olosuhteissa on tullut hierottua aika tavalla. Tasamaalla matkan lentäminen on aika helppoa, jos säätää kelin helpoksi mutta varsinainen herkku on vuoristolentäminen rinnetuulissa ja aalloissa. Tätä ei varmaan jokainen pääse oikeasti koskaan kokeilemaan.
HC-aikaa ei ole vielä takapuoli kestänyt eikä ilmassa niin pitkään helposti pysykään mutta pisin tasamaan kolmio vähän vaativimmilla sääasetuksilla on n. 250 km keskinopeudella n. 90 km/h. Suorituskykyinen kone tietysti helpottaa tuotakin aika paljon.
Terveisin
Pasi Haanpää