Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry

PIK porukkaa tulee vierailulle täksi viikonlopuksi. Lentävät vintturikelpuutuksia. Ottavat todennäköisesti mukaansa myös hinauskoneen, joten KILYläisillä on mahdollisuus lentää lekohinausta. 20 €/500 m.

Keskiviikon 28.8.2019 hellekeli oli heikkoa, mutta ajoittain variometri pysyi nollan yläpuolella koko kierroksen ajan.
Parhaimmillaan Viitalan Eero taivutti Puchaczin 1100 metrin korkeuteen.
Entinen puheenjohtajamme Pekka Teljamo vieraili kentällämme ja häneltä saimme siivenkärkiapua Osmon vintatessa, kiitos!

Moi!

Viikonloppuna toistakymmentä Pikiläistä vieraili kentällä opiskellen vintturihinausta. Helteinen lämmin sää helli paikallaolijoita. Lauantaina tuli 95 lentoa ja sunnuntaina 71 eli yhteensä 166 lentoa yhden viikonlopun aikana. Todennäköisesti tämä on kerhon ennätys. Homma toimi hienosti. Katkoja ei tullut. Yksi lekohinausköysi katosi Pikiläisiltä.

Liitteenä on muutama valokuva tapahtumasta. Lisää kuvia löytyy:
https://kimmoke64.kuvat.fi/kuvat/Vinttu ... eiri+2019/

Runsaasti hienoja kuvia Kimmon pilvipalvelussa. Tässä myös muutama minun otokseni. Hinauskone Pik-23 Towmasterista irtosi eräällä lennolla hinausköysi tahattomasti häviten maastoon. Kahden hengen etsintäpartio ei sitä löytänyt ja suurempaan ketjuun ei ollut aikaa. Ehkäpä joskus saadaan etsintäketju aikaiseksi tai voihan Henkka halutessaan harjoitella dronella sinisen köyden löytämistä.

7.9.2019 lauantaina kisattiin maaliinlaskun SM mitaleista Immolassa.
Sää suosi kaikkia ja varsinkin Imatran Ilmailukerhon osallistujia. Kaikki mitalisijat menivät Imatralle.
Kilyn perinteinen osallistujakolmikko Pekka Hänninen, Kimmo Tihula ja Antti Taimioja eivät tällä kertaa venyneet parhainpaansa.
Hannu "Wille" Halonen voitti ylivoimaisen tyylikkäästi, kuten monet muutkin kesän mittaan lentämänsä purjelentokilpailut.
Hieno kilpailu, hienot voittajat, kiitos järjestäjille.

Tänään lauantaina 14.9.2019 lennettiin mukavassa pilvikelissä.
Tuuli puhalteli 40km/h lukemissa, mutta nostot olivat tasaisia ja jonot ohjasivat lentojemme suunnan länsi-itä painotteiseksi.
Peten vinttaamana sain kasilla 720m korkeuden, jollaista en muista koskaan aikaisemmin saavuttaneeni.
Porkan Pekan vinttaamana sain 700m korkeuden, joka oli myös huippua.
Kebne, Uppsala Masters, SM-kisa Räyskälässä, SM-kisa Immolassa, 200h purjelentoa kaudella 2019, 720m vintturihinauskorkeus Selänpäästä ym. ym.
Täytyy tilata miniLAK Fes, jotta voisi saavuttaa 300h kaudessa, niinkuin maailman huiput kuten Janus Zentkakin tuppaavat tekemään.
Ja tulevana lauaintaina omat maaliinlaskukisat........

21.9.2019 perinteinen maaliinlaskukisa pidettiin hyvän, nolla tuulisen sään vallitessa.
Kisa sujui turvallisesti ilman näkyviä vaurioita, henkisistä hiertymistä ei voi kuitenkaan tietää.
Anskun kurmee kruunasi päivän Mexicolaiseen tyyliin, kiitos.

Lokakuun alkupäiviä vietetään syksyn vaihtelevissa säissä.
Feetu Rajajärvi suoritti onnistuneen lentokokeen.
Feetu aloitti kurssin vuonna 2012 kuusitoista vuotiaana nuorukaisena, vuonna 2013 kurssi jatkui, mutta monet muut moottoriurheiluun liittyvät harrastukset tulivat väliin. Nyt hieman vanhempana oli aika palata juurilleen.
Jussi Huuskonen vinttasi, Risto Jokinen avusti, kiitos!
Lentokuntoisia koneita on halli vielä pullollaan, mutta pian on aika keskittyä talven huoltokauteen.
Puchacz lähtee vielä tämän vuoden puolella Puolaan huollettavaksi. LS4:n siivekenaarmut ja jättöreunan siivekekotelon kulma murtumat ovat pian menneen kesän lumia.

Eilen oli kentän huolto meneillään Pekka Porkan ja Jorma Raunion toimesta.
Lämmitti!

LS4 siipi kunnossa. Kone takaisin laivuepalvelussa.

Jorma, Pekka P, Tero ja Elias asennushommissa Torstaina.
Asennuskohteena uusi salamatutka kaupalliseen käyttöön.
Konekauppojakin on huhuttu tehdyn ....., mitä?

Syystalkoot pidetty, purjelentokoneet putkissa ja purettuna.
HB vielä vakuutuksessa lentokelpoisena.
Ihan tuhatta purjelentoa ei tänä vuonna 2019 saatu aikaiseksi, mutta lentoaktiviteetin voisi olettaa jatkuvan tulevanakin vuonna samantasoisena.
Jyrki Laukkanen, 77v, Kymistä kävi eilen maanantaina 20.10.2019 mittailemassa LS8-18 koneen maalauksen jälkeisiä siivekemomentteja.
Momentit olivat ohjearvoissa, joten Jyrki ja Panu Danska aloittivat siivekeasennukset saman tien.
Jyrki kertoi tykkäävänsä erityisen paljon LS8 koneen pilvilento-ominaisuuksista.

Kauden viimeinen Kojoottilento Pekan kanssa oli vaiherikas.
Keli lähtiessä oli ihan ok, sadetta luvassa vasta 3-4 tunnin pääsyä. Startattiin 30:lta ja reitillä kohti Vesivehmaata oli n 1600 jalkaa merenpinnasta tilaa. Ei puuskia tms. Maisemat erittäin loppusyksyiset. Lehtiä vain puiden latvoissa ja keltaisia tietty. Ajatuksena oli seurailla Vesiksellä OH-U636:n koelentoja. Eli Rajajärjen Apollo Fox lentää taas - nyt sunnuntaina ensimmäistä kertaa.
Lähestyttiin EFLAa ja saatiin kontakti Welleriin ja Feetuun Vierumäen tienoilla, ovat jo koulua lentämässä. Laskua kohti siis 25:lle.

Oikeaan laskukierrokseen 25 kuten säännöt täällä sanoo. Takana tulee Cessna minuutin päässä joten typistettiin kierros ja laskua siten että saadaan kiitotie vapautettua mahdollisimman ripeästi. Kosketus puolen välin jälkeen ja pyöräjarruilla vauhtia pois. Sitten se tapahtui, vasen rengas puhkesi n 50-60kmh:n vauhdissa. Tyhjentynyt rengas aiheutti voimakasta kiertoa vasempaan kohti kiitotielamppurivistöä. Niiden väli on aika pitkä mutta ahdasta tuli kun mentiin kiitotieltä ulos vinosti valoja vasten. Moottori seis ennen ulos liukua ja päästiin valojen väliin sopivasti. Ilmoitus Cessnalle ettei päästä tästä nyt pois mutta Cessna pääsi hyvin alas ennen pysähtynyttä Kojoottia.

Työnnettin Feetun, Wellerin ja Pekan kanssa Kojootti parempaan paikkaan pois liikennealueelta. Rengas oli aika lailla kaputt. Feetun autolla Lahteen sitten Savolaisen Jarille etsimään jotain korvaavaa - ei ollut sopivia renkaita Jarilla mutta saatiin työkaluja kutenkin(Kojootissa penkin taskussa). Matka matkui Lahteen Motonettiin ja sieltä ehkä sopiva kottikärrin rengas matkaan. Ei sitten toiminut sekään. Viimeinen oljenkorsi oli sitten Vesiksellä penkoa roskiksia ja löytyikin sopivan oloinen ulko- ja sisärengassetti ("vähän" käytettyjä tietty mutta näillä mennään). Pienen punnerruksen jälkeen oli taas Kojootissa rengas paikallaan.

Valitettavasti sään haltija oli päättänyt valkaista Vesiksen seudun lumella. Tuli jo sen verran reilusti lunta ettei ollut mitään ajatusta yrittää lentämällä kotia. EFLAsta saatiin hallista suoja Kojootille joten päätettiin palata autolla EFSEeen. Feetu RangeRovereineen oli todella suuri apu yrityksessä saada kone ilmaan ja saatiin vielä lopuksi kyyti autoillemme Selänpäähän. Lunta tuli koko ajomatkan ajan joten oli päivänselvää että päätös autoilla oli ainoa oikea.

EFSEssä sitten lumia luomaan autojen päältä. Kotimatka Keravalle meni Petellä kesärenkailla mutta perille päästiin.

Ei siis tullutkaan vielä kauden viimeinen lento Kojootille, näin ainakin toivomme.
Pekalle peukkuja että ilmat pysyy renkaassa ja saadaan Kojootti kotia ennen talvea.

Lensimme Oskun kanssa Kilyn vihoviimeisen kauden 2019 lennon 28.10. HB:llä. Asemataso oli kuin luistinrata mutta kiitotiellä vallitsi märkä kesäkeli. Karuksi ovat maisemat käyneet. HB-21 ("Köllikkä") lensi tällä kaudella melkein yhden 25 tunnin huoltojakson myöhäisestä aloituksesta huolimatta.

4.11.2019 mukava aurinkoinen pikkupakkaspäivä Selänpäässä.
Kentän reunojen raivausta.
Feetu ja Weller vierailivat kentällä Apollofoxilla.
Feetu sai purjelentäjän lupakirjan vast´ikään ja nyt menossa seuraava askel kohti Airbus 350 ohjaimia.