Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry

25.5 Kentällä vietettiin laatuaikaa. Lämpöä oli +12 ja ilma oli kostea. Silti kentällä tapahtui. Roni, Pete ja Jouni pyörivät mopun ympärillä. Risto lensi Niemen Matiaksen kanssa kesätarkkarin. Antin kanssa laitettiin kenttäautoja kuntoon. Vanha valkoinen sai taas langanveto kikkeet lavalleen ja uusi jäi ilman odottelemaan korjaajan tapaamista. Se tapahtuu viikon päästä. Valkoisen akku aivan finaalissa ja vaihtoehtoja emme löytäneet. Putsaamista ja pientä säätöä siinähän se.

Maanantaina 27.5.2019 sateinen päivä, Hyvinkääläisiä koneineen ilmaantui paikalle.
Jukka Huvilinna toi moottoripilatuksen, aiemmin illalla ASK21, myöhemmin kymmeneltä laskeutui Janus.
Yrittivät saada koneita vanhaan halliin, mutta eivät kaikki mahtuneet. On kuulemma luvattu hallipaikat ASK:lle ja Janukselle, kerrottiin?

Helatorstai avautui tuulisena.
Hyvinkään nuoret matkalentäjät Kim Toppari, Nuutti Luukkonen ja Julius Syen starttasivat jo ennen puoltapäivää 500km ajatuksin.
Omaa Kily-porukkaakin ilmaantui kentälle pilvin pimein.
Keli oli myöhemmin iltapäivällä rikkonaisine nostoineen, korkeine pilvirajoineen ja kovine 30-40km/h tuulineen varsin mukavasti lennettävää.
Vesa Suutari irrotti Mazdasta sylinterikannen. Ostimme Mazdan talvella kansiremontti tehtynä. No, siihen oli tehty ns. mustalaisen kansiremontti, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että kansi oli ollut irti, kasattu takaisin vanhoilla tiivisteillä, kantta ei ollut koneistettu, vaan kahdesta kohtaa halki oleva kansi oli laitettu takaisin sellaisenaan paikoilleen.
Vesa etsii kuitenkin uuden kannen käytetyiltä markkinoilta ja toki auto tulee aikanaan kuntoon jä käyttöön.

Neljä päivää taitolennon SM-kisoihin harjoittelua Eskilstunassa. Kaksi päivää mennyt. Tänään sataa = museoissa kiertelypäivä. Huomiseksi on ennustettu lentokelpoista säätä.

Tuli kokeiltua kilpailuohjelman lisäksi myös vaativimpien luokkien liikkeitä, kuten vaakakierrekaartoa ja selkäsyöksykierrettä. Paljon on vielä lennettävä ja harjoiteltava, että 90 asteen vaakakierrekaarto onnistuu.

1.6.2019 tuulinen Selänpää.
Kolmen koneen voimalla ilmailimme, Discus, LS4 ja Duo.
Tuuli jopa 40km/h tarkoitti rikkonaista nostoa, toisaalta pilvijonoa.
Pete ajautui sen verran vaikeuksiin, että maastolasku oli suoritettava Viuhkolaan, hyvin meni!
Lantan Rami vinttasi meidät taivaalle, kiitokset!
Isutzun laturi ei lataa, joten siinäpä oiva kohde asiansa osaavalle mekaanikolle!

Purjelentäjien on hyvä tiedostaa Miettulassa sijaitsevan Jukka Sihvolan (noin 16/34 500m) ja Hermusen kylän lähellä sijaitsevan Jouko Hermusen (noin 07/25 700m ) ultrakentät. Niistä niitetään heinät tuorerehuksi, joten ovat koko purjelentokauden ajan oivia maastolaskupaikkoja.

Tervehdys kaikille

Lauantaina lennettiin tuulisessa säässä ja maastoon laski Tihulan Petri OH-669:llä. Kävimme Ronin ja Urhon kanssa hakemassa Petrin maastosta. Kone saatiin kevyesti putkeen ja kasaukseen meni aikaa noin 10 minuuttia. On turvallisempaa laskea hyvään peltoon kuin yrittää väkisin päästä kentälle marginaalisessa kelissä. Tässä tapauksessa sivuvastainen tuuli oli noin 40 km/h.

Sunnuntaina Roni ja Petri huolsivat HB-21:stä.

Ohessa valokuvia viikonlopun tapahtumista.

Maanantaina saimme kokea moottorimarssirivistöjen ryhmittymisen Jaala-Selänpää akselille. UAV uhasta huolimatta pääsimme tänään maanantaina ilmailemaan D112B alueella. Joukko-osastojen ryhmittymisen ja vihollisarmeijan tiedustelutietojen tultua tietoon ei UAV armeijaa tarvittu tänään. Vihollisen tykistöpatterien aloittaessa Tuohikottin moukaroimisen on kuitenkin ilmeistä, että saamme kaivautua huomenna maakuoppiin vihollisen murkaavan ylivoiman edetessä kohti rakasta kotikenttäämme.
Maahanlaskujoukkojen tiedetään olevan valmiudessa vihollisen selustaan toimitettavaksi, emme kuitenkaan pysty vielä arvioimaan todellista uhkaa, joten toivo elää, eikä ruotsiin tarvitse vielä paeta, vasta torstaina.
Tänään aloitti uusi lento-oppilaamme Lassi Kärkkäinen Kääpälästä. Neljä lentoa, puolitoista tuntia ohjausopiskelua saimme aikaan, ja vinttajina toimivat Osmo ja Hannu.
Västäräkillä poikaset, siellä auton etuakselin päällä.

Suru-uutinen Mäntyharjulta.
Eino "Eikka" Kostamoinen poistui keskuudestamme pitkällisen sairauden murtamana.
Eikka lensi purjelentokurssin 70 luvulla.
Hän lensi omilla PIK20 ja myöhemmin Ventus koneilla sekä Mikkelistä että Selänpäästä.
Kebnellä aaltolentäminen kuului oleellisena osana hänen vuodenkiertoonsa vuosikymmenien ajan.

Uppsala Masters 2019 alkoi hyvin suomalaisittain.
Aku Jaakkola voitti ensimmäisen päivän Racing luokassa.
Antti Lehto tuli toiseksi onnistuneen lentosuorituksen jälkeen Open luokassa. Tehtävät ja tulokset löytyvät soaringspot sivuilta.
Huomenna on ruotsalaisten erikoisista juhlapyhäsäännöistä johtuen pakollinen lepopäivä.
Flygandet är inte tillåten tyvär.

Asuin lapsena Mäntyharjulla 70-80-luvulla. Muistan nähneeni useaan kertaan purjelentokoneputken K-kauppa Kostamoisen pihassa. Kyllä tämä purjelentoharrastus on itselläni jo jostain niistä ajoista asti kytenyt. Silloin näkyi tien päälläkin usein putkia vedettävän. Eikkakin oli siis tietämättään yhtenä osallisena ja innoittajana siihen, että sain kolme vuotta sitten purjelentolupakirjan. Enpäs tiennytkään aiemmin, että Eikka oli KILYn jäsen.

Kesäkuun 11 päivä ja saatiin pitkästä aikaa kunnon toimintapäivä Hyvinkään leiriläisten malliin eli kaikki Kilyn kuttaperkkakoneet yhtäaikaa ilmaan. Pilvenpohjat jossakin 1800 metrin paikkeilla.

Jep näin oli. Lisäksi vielä kuppilassa oli ilahduttavasti kodin tuntua kun kahvipannu puhisi hyvää kahvia lentojen jälkeen. Hyvinkää hoiti homman himaan. Kaikki pääsivät ehjänä maahan asti. Hyvinkää jatkoi tahkoamista vielä vanhenmman väen poistuttua iltauutisille.

Kolmen lentämättömän päivän jälkeen saimme AAT tehtävän, 1tunti45minuuttia.
Racing luokassa Aku Jaakkola ja Tapio Tourula olivat jälleen keulilla ja Open luokassa Antti Lehto onnistui myös hyvin.
Tuloksia "soaringspot"/ Uppsalamasters sivuilla.

Lauantai oli pilvinen, iltapäivällä pilkahti aurinko joten vintturi päähän ja pilvet peittivät auringon. Parin tunnin odottelun jälkeen pilvet eivät vaan väistyneet, joten kävin laskemassa Junnulla 9 minuutin mäen ja Pete kävi laskemassa LSllä 10 minuutin mäen.

Sunnuntai olikin aivan toisenlainen. Heräsin ensimmäisen kerran aamuviideltä, kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta silmiin. Neljä tuntia lisää unta ja sitten oli muitakin hereillä. Vintturi päähän, koneet ulos ja Kimmo ensimmäisenä taivaalle. Onkohan Kimmo vieläkin ilmassa Minä tein K-8:lla puolentoistatunnin tyyppilennon. Sähköinen variometri kävi monta kertaa tapissa n. 5,3 m/s ja mekaaninen näytti suurimmillaan 4,5 m/s. Enpä muista ennen moisia termiikkejä nähneeni. K-8 vaikutti oikein mukavalta koneelta. Lennän sillä toistekin.

Teemu lensi Astirilla yli viiden tunnin pituisen tyyppilennon. Kertoi tykänneensä koneesta enemmän kuin Junnusta. HC-aika meni rikki. Onneksi olkoon.

Pete kävi lentämässä Puchaczilla kaverin lasten kanssa. Lapset tykkäsivät kentällä olosta niin paljon, että haluaisivat huomenna uudestaan tai ainakin viikon päästä.

Rami kävi LS:llä tekemässä iltapäivän viimeisen startin, kun kentän päälle oli jo ilmestynyt aukko. Puolisentoista tuntia taisi hänen lento kestää.

Johanna piti siivistä, ajoi lankoja, keitti kahvia, poltti hartiansa, söi jäätelöä, kasasi HBta ja kävi Peten kanssa lauantai-iltana lentämässä Kojootilla.

Hyvinkääläiset hakivat koneitaan joten liikennettä kentällä riitti.

Aivan mahtava viikonlopu.