Selänpään lentokentän historiaa
Tästä kaikki alkoi Selänpään lentokenttää alettiin suunnitella talvisodan aikana 1940 ja rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi suunnitelman valmistuttua helmi-maaliskuussa. Ensimmäinen lentokone kävi kentällä jo elokuussa ja kaikki neljä kiitotietä (joista on nykyisin jäljellä kaksi) olivat valmiit syys-lokakuun vaihteessa. Enimmillään työvoimaa oli kesällä 270 henkilöä, 70 hevosta ja 7 autoa. Yhtä lanaa lukuun ottamatta työ tehtiin käsityökaluin. Alueelle rakennettiin myös useita majoitus- ym. tiloja. Yksi kyseisistä majoitusparakeista on edelleen olemassa ja KILY:n käytössä. Hieman ennen jatkosodan alkua Selänpäähän siirrettiin Vesivehmaalta kapteeni Aholan johtama HLeLv 24:n toinen lentue kalustonaan Brewster-hävittäjät. Neuvostoliito aloitti laajat ilmahyökkäykset 25. kesäkuuta, jolloin mm. Malmia, Turkua, Uttia ja Inkeroista pommitettiin. Selänpää hälytettiin Inkeroisten pommitusten alettua ja seuranneissa ilmataisteluissa Aholan lentue pudotti päivän kuluessa 11 pommikonetta. Laivueen pääosa ei saanut Vesivehmaalle tietoa tapahtumista eikä osallistunut niihin.	2. lentue lensi vielä 29. ja 30. kesäkuuta Selänpäästä ja sai neljä ilmavoittoa lisää kauempana etelässä. Heinäkuun 2. päivänä Brewsterit siirtyivät Rantasalmelle tukemaan Karjalan Armeijaa. Sodan alussa kentälle oli saapunut myös ilman koneita LeLv 14:n 3. lentue. Se sai pian käyttöönsä muutamia Curtiss Hawk - hävittajiä, mutta ei osallistunut taisteluihin ja siirrettiin pian Uttiin. Heinä-elokuun kuluessa siirrettiin kentältä pois myös tukiyksiköt. Vihollinen pommitti kenttää kaksi kertaa, 25.6. ja 21.7.41. Vaurioita ei tullut, mutta metsää paloi kiitotien 30 päässä. HLeLv 24:n toinen lentue keäkuu 1941	Kakkoslentueen henkilöstöä ryhmäkuvassa Kesäkuu 1941 Keväällä -42 alueelle siirrettiin 10-20 kuorma-autoa käsittänyt Selänpään Liikennetoimisto, joka hoiti kotialueen kuljetuksia. Tilanne säilyi muuttumattomana kesään 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi. Kenttää alettiin kiireesti parantaa torjuntataisteluiden tarpeisiin ja sille rakennettiin syyskuuhun mennessä lisää majoitus- ja huoltotiloja sekä 51 sirpalesuojaa lentokoneille. Myös kiitoteiden pidentäminen ja rullausteiden rakentaminen aloitettiin. Historia jatkuu....

Selänpään lentokentän historiaa

Tästä kaikki alkoi

Selänpään lentokenttää alettiin suunnitella talvisodan aikana 1940 ja rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi suunnitelman valmistuttua helmi-maaliskuussa. Ensimmäinen lentokone kävi kentällä jo elokuussa ja kaikki neljä kiitotietä (joista on nykyisin jäljellä kaksi) olivat valmiit syys-lokakuun vaihteessa. Enimmillään työvoimaa oli kesällä 270 henkilöä, 70 hevosta ja 7 autoa. Yhtä lanaa lukuun ottamatta työ tehtiin käsityökaluin. Alueelle rakennettiin myös useita majoitus- ym. tiloja. Yksi kyseisistä majoitusparakeista on edelleen olemassa ja KILY:n käytössä.
Hieman ennen jatkosodan alkua Selänpäähän siirrettiin Vesivehmaalta kapteeni Aholan johtama HLeLv 24:n toinen lentue kalustonaan Brewster-hävittäjät. Neuvostoliito aloitti laajat ilmahyökkäykset 25. kesäkuuta, jolloin mm. Malmia, Turkua, Uttia ja Inkeroista pommitettiin. Selänpää hälytettiin Inkeroisten pommitusten alettua ja seuranneissa ilmataisteluissa Aholan lentue pudotti päivän kuluessa 11 pommikonetta. Laivueen pääosa ei saanut Vesivehmaalle tietoa tapahtumista eikä osallistunut niihin.

2. lentue lensi vielä 29. ja 30. kesäkuuta Selänpäästä ja sai neljä ilmavoittoa lisää kauempana etelässä. Heinäkuun 2. päivänä Brewsterit siirtyivät Rantasalmelle tukemaan Karjalan Armeijaa. Sodan alussa kentälle oli saapunut myös ilman koneita LeLv 14:n 3. lentue. Se sai pian käyttöönsä muutamia Curtiss Hawk - hävittajiä, mutta ei osallistunut taisteluihin ja siirrettiin pian Uttiin. Heinä-elokuun kuluessa siirrettiin kentältä pois myös tukiyksiköt. Vihollinen pommitti kenttää kaksi kertaa, 25.6. ja 21.7.41. Vaurioita ei tullut, mutta metsää paloi kiitotien 30 päässä.

HLeLv 24:n toinen lentue keäkuu 1941

Kakkoslentueen henkilöstöä ryhmäkuvassa Kesäkuu 1941

Keväällä -42 alueelle siirrettiin 10-20 kuorma-autoa käsittänyt Selänpään Liikennetoimisto, joka hoiti kotialueen kuljetuksia. Tilanne säilyi muuttumattomana kesään 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi. Kenttää alettiin kiireesti parantaa torjuntataisteluiden tarpeisiin ja sille rakennettiin syyskuuhun mennessä lisää majoitus- ja huoltotiloja sekä 51 sirpalesuojaa lentokoneille. Myös kiitoteiden pidentäminen ja rullausteiden rakentaminen aloitettiin.

Historia jatkuu....